Helena Solin

Johanna ja Aki

 

Mitä eroa on sillä, puretaanko jonkun sopimus hänen identiteettinsä vai mielipiteensä perusteella?

Mietitäänpä hetki, mitä Johannan sopimuksen purkaminen edusti. 

Se edusti j u u r i sellaista " mielipidettä", jonka vuoksi Akin sopimus nyt irtisanottiin. 

Ja irtisanomisen syykin näkyy juuri tässä. 

 

S i i n ä on se suuri ero mielipiteen , asenteen ja identiteetin välillä. Ja syy siihen, miksi ihmisoikeuksien universaalisuuden kieltäminen ei ole ihmisoikeus.  Eikä mielipide .  

Jokin yhteisö voi toki sopia keskenään esim kielteisestä suhtautumisesta esim homoihin ja palkata omiin tehtäviinsä näin toimivan toimitusjohtajan. 

Samoin Pori Jazz voi ilmoittaa eettisten normiensa kieltävän tällaisen suhtautumisen. Kummassakin tapauksessa osa ihmisistä putoaa rekrytoinnin ulkopuolelle. 

Mutta kumpi on syrjintää? Syrjivän asenteen vaatiminen vai syrjimättömän asenteen vaatiminen ? Vai molemmat? 

Erityisesti määrätty poliittisuskonnollinen ryhmä on nyt vaatinut näkemystä, että nimenomaan viimemainittu on syrjintää, jopa vainoa. Kun taas syrjinnän vaatiminen on vain uskonnollinen vakaumus - siis vapautta. 

Jos niin ajatellaan, yhä useampia Johanna - tapauksia ilmenee . Mutta ilmeneehän sitten vähemmän Aki- tapauksia...vai kuinka? 

Mitä siihen tulee, että ihmisyksilöt joutuvat näissä linjauksissa myrskyn silmään ,heidät usein revitään kappaleiksi ja että suorastaan sadistinen raatelunhalu ja kaikkien vanhojen katkeruudenaiheiden kertaus päästetään valloilleen on meidän kaikkien vastuulla. Ei median eikä " noiden toisten". 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Niille, jotka mahdollisesti ovat unohtaneet, muistutan, että Johanna Korhosen sopimus Alma- median kanssa purettiin, kun hänen identiteettinsä ja perhesuhteensa kävivät ilmi.

Kannattaa miettiä , kummassa tilanteessa ihminen on totaalisemman syrjinnän kohde ja mahdottomammassa tilanteessa : kun hänen pitäisi muuttaa identiteettinsä ja hajottaa perheensä - vai kun hänen pitäisi muuttaa asenteensa ja mielipiteensä ?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Johanna on yrittänyt kampittaa Helsingin uutta piispaa, koska hän on väärää sukupuolta. Mutta muuten olen kanssasi samaa mieltä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Johannan motiivit piispan rahankäytön arvostelussa saattoivat olla kyllä muuhun kuin sukupuoleen liittyviä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Manu, nyt taidat yksinkertaistaa. Olisi kai kampittanut Mäkistäkin sitten ja keitä niitä miespuolisia kirkonmiehiä on. Jos nyt edes kampittamisesta voi puhua.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Johanna oli naispuolisen ehdokkaan tukija. Näin sivullisen silmin kampanjointi näytti tosin myös henkilökohtaiselta. Mielestäni piispa jolla on ollut yrittäjänä vaikeuksia, voi olla parempi piispa kuin sellainen, joka ei ole koskaan yrittänyt. Minusta Johanna Korhonen on ansiokkaasti puolustanut seksuaalivähemmistöjä kirkon piirissä.

Risto Koivula

Johanna Korhonen on maikkarin vanha hölynpöly-teknologiatoimittaja, joka kertoili "todella ajattelevista tietokoneista"...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/12/kognit...

Spammiro Botti: Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly

« Vastaus #27 : ma 06.11.2017, 02:58:42 »

Se on vähän sellaista, että kun ollaan jyvällä, niin HUOMATAAN HETI asiat!

http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=40699.0

Vs: Johanna Korhonen, George Sorosin rahoittama

Spammiro Botti

Lainaus käyttäjältä: PR - 22.02.2017 17:21

[q]George Sorosin omistama Open Society Foundation rahoittaa journalisteja, esimerkiksi Johanna Korhosta.

Johanna Korhonen kirjoitti v. 2013 kirjan 10 polkua populismiin. Sivulla 5 hän kiittää kirjan rahoituksesta Open Society Foundation'ia. Ei kuitenkaan kerro mitään itse Sorosista ja tämän ilmeisestä tarkoituksesta tuoda miljoonia muslimeja Eurooppaan, mikä on olennaista aiheen kannalta. Korhonen levittää kirjallaan selvää mamu-propagandaa sekä toistaa aiheeseen liittyviä valheita.

Aloite kirjan kirjoittamisesta tuli Lontoossa toimivalta Counterpointilta, minkä Johanna Korhonen kertoo sivulla 82. Mikä tämä Counterpoint-järjestö on, ei Korhonen kerro. Varmaan sekin saa rahaa Sorosilta.[/q]

SB: Johanna Korhonen on ollut jossakin Bilderberg-ohjauksessa 20 vuotta, ainakin siitä asti kun hänet pyhäkoulun tiedolla pantiin juontamaan Kolmosen "IT-teknologiaohjelmaa".

Tämä päästö tuli samaan aikaan Alma-Meedian Korhoselta ja Hesarilta, juuri kun Bilderberg-Apumatti Apunen oli valitti Alkkarin haistapaskantiede-apulaispäätoimittajaksi:

" Paviaanin käsitteellinen ajattelu ei oikein vakuuta... (2001)

(Tarjottu Aamulehdelle marraskuussa 2001, ei julkaistu. Bilderberg oli jo tuolloin komentanut, että Suomessa saa olla vain pelkkää haistapaskantiedettä. 4.2.2016 "vuoden tiedetoimittajaksi" valittu Vesa Vanhakakka ei tuolloin ihan vielä ollut lehden "tiedetoimittaja", vaan hänellä "vahvistettiin" toimitusta kohta tämän jälkeen.) "

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsing...

" Risto Koivula, DI, Tampere

Assosiatiiviselle muistille perustuva tietokone ei ajattele

Helsingin Sanomien 10.11.2001 tiedesivulla on kirjoitus Nokian tutkijan tohtori Pentti Haikosen kehittämästä oppivasta neuronimikropiiristä. Tällaisella mikropiirillä olisi tarkoitus yhdistää esimerkiksi koneen "aistimaan" hahmoon jokin esimerkiksi sanallinen koodi, jos nämä hahmot esiintyvät riittävän monta kertaa yhdessä,ja eri koodien osia yhdistelemällä voitaisiin saada kone myös muodostamaan ikään kuin assosioimalla uusia hahmoja aikaisempien hahmojen osien tai "ominaisuuksien" avulla.

Mikropiirin "oppimia" hahmoja nimitetään kirjoituksessa "mielikuviksi", ja koska ajattelu ylei- sesti ja ilmeisen oikein ymmärretään (ihmisen) mielikuvien yhdistele-miseksi signaalien (kielen, sisäisen puheen) avulla, herää kysymys, voisiko riittävän monimutkainen ja ennen kaikkea riittävän monimutkaisista mikropiireistä koostuva oppiva konekokonaisuus "ajatella": "Voiko kone muka todella oppia ihan itse merkityksiä, älytä?", kysyy toimittaja.

Edelleen Haikosen yritys poikkeaa muista tuhansista yrityksistä rakentaa oppiva kone tarkas- telunäkökulmaltaan: "Muut ovat lähteneet hermoverkkomalleissa alhaalta ylös. Minulla on uusi näkökulma, eli katson koko systeemin arkkitehtuuria ylhäältä päin."

Edelleen todetaan mm.: Haikonen käyttää sirussaan rinnakkaisia signaalien ryhmiä. Niistä jää muistijälki verkottuneeseen piirimuistiin, kuten muistijäljet meillä aivoihin.

"Hahmo on tärkeämpi kuin 0 ja 1. Ei ihminenkään käytä numeerisia laskuja koko ajan. Kaikki ajatuksemme ovat itse asiassa hahmotusta."

"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Jo Aristoteles selitti, että ajattelemme assosioimalla, yhdistelemällä asioita."

Mutta ajatteleeko se kone sitten? "Ainakin siihen syntyy sisäisiä mielikuvia, joiden merkitys on sidottu ulkomaailmaan", Haikonen vastaa:

"Assosiatiivinen muisti poikkeaa tietokoneiden vakiintuneista 0/1-ohjelmista siinä, että muistin merkitys on sidottu "rautaan" eli tässä tapauksessa piikiekkoihin. Samalla tapaa mielikuvamme on sidottu aivojen hermoverkkoon", todetaan kirjoituksessa, ilmeisesti toimittajan taholta.

Haikosen molemmat perusnäkökohdat ovat varmasti periaatteeltaan oikeita myös tarkastelta- essa todellista ajattelua. Tieto on päässämme varmasti jonkinlaisessa assosiatiivisessa eikä esimerkiksi digitaalisessa muodossa, ja systeemin arkkitehtuuria on tarkasteltava ylhäältä alaspäin eikä päin vastoin. Viimeksi mainittu on jo sikälikin selvää, että mitä pienemmiksi osiksi me systeemin jaamme, hermosoluiksi, synapseiksi, välittäjäaineiksi jne., sitä laajemmalle joukolle kauempana ja kauempana inhimilli-sestä ajattelusta olevia eläinryhmiä nämä peruspalikat ovat yhteisiä. Esimerkiksi simpanssin ja ihmisen perusaivosolut tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan, rotan synapsit ovat samanlaisia kuin näiden kehittyneempien lajien (luulisin), niitä vain on solua kohti vähemmän jne. Sen sijaan ei ole lainkaan selvää,että mielikuva olisi nimenomaan sidottu johonkin hermosoluun tai niiden ryhmään.Ajattelu ei myöskään ole mitä tahansa hahmotusta, vaan se on nimenomaan kieltä ja mm. logiikkaa käyttävää hahmotusta,sillä on niin "digitaalinen" (tosi/epätosi) kuin assosiatiivinenkin puolensa. Paitsi ajattelumme kieli, myös sen logiikat kehittyvät historiallisesti.

Tämä vertaus muihin lajeihin, kuten simpansseihin, jotka eivät ajattele ympäristöstä riippu- mattomalla tavalla kuten ihmiset, vaikka nekin orientoituvat ympäristöönsä opitun tiedon avulla, myöskin pääasiassa opitun ns. ärsykehierarkian ohjaamina, kertookin vastauksen siihen, ajatteleeko kone vai ei:hienoimmatkaan komponentit eivät takaa, että syntyisi ajattelua. Sen sijaan voi syntyä uusia tehokkaita tapoja kuvata ympäristöä koneeseen ja kehittää tätä automaattina. Mitä enemmän mennään solu- ja komponenttitasolle,sitä enemmän se, mitä simpanssin aivoissa tapahtuu, on täsmälleen samaa fysikaalisesti, kemiallisesti, sähköisesti ja informatiivisestikin kuin se, mitä meidänkin aivoissamme tapahtuu. Tosin eri asiat ovat vähän eri paikoissa. Koneisto on perusteiltaan sama ja ehdollisten refleksien järjestelmän kehittämä, mutta ihminen käyttää sitä eri tavalla. Ajattelu edellyttää tietoisuutta, jossa me kielellisesti mielikuviamme yhdistelemme, ja "oikeiksi" eli tosiksi katsomamme johtopäätökset objektivoimme uusiksi muistijäljiksi takaisin alitajuntaamme, josta niitä sitten voimme taas palauttaa mieleemme edelleen prosessoitaviksi.

Haikosen ja muiden tutkimus, jolle toivotan parhainta menestystä, saattaa tietysti poikia vaikka miten järisyttäviä parannuksia tietoteknologiaan, joskaan digitaalista laskemista sellaiset automaatit eivät syrjäytä. Niille syntyy muita, nyt ennakoimattomiakin käyttökohteita.

Helsingin Sanomien 13.10. tiedesivulla käsitellään periaatteessa samaa kysymystä: milloin ihmisen keksimän koneen voidaan katsoa olevan älykäs? Alaotsikko antaa yhden vastauksen: "Koneille voidaan luoda historia ja persoonallisuus, mutta ei tietoisuutta."

Voidaan keskustella siitä, mitä ovat historia ja persoonallisuus, mistä kone ikään kuin "luulee" olevansa peräisin, ja mitä se itse "luulee" olevansa, ja voidaanko koneesta tällaisia termejä käyttää johtamatta "yleistä tietoisuutta" ehdoin tahdoin harhaan. Mutta tietoisuus on ilmiö, joka ikään kuin peilautuu ihmispäähän yhteiskunnan kautta, muiden kehittämän päidemme ulkopuolelle koodatun tietopohjan, palautteen (joka sekin on osattava tarvittaessa tulkita jopa valheelliseksi), paitsi ympäristön myös omien ajatusten havainnoinnin ja niiden todenperäisyyden testaamisen jne. kautta.

Koneellisen tietoisuuden kehittäminen edellyttäisi, että koneet ikään kuin eläisivät omassa yhteiskunnassaan, josta käsin ne sitten tekisivät havaintoja esimerkiksi tästä meidän yhteiskunnastamme, ja vaikuttaisivat siihen. Ei oikein vaikuta mahdolliselta, eikä välttämättä kauhean toivottavaltakaan. Ja kuten mainittu, tietoisuus on ajattelun, ja ajattelu tietoisuuden ehdoton edellytys.

Risto Koivula, DI, Tampere

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn... "

Kaikki hölynpölymaakarit helvettiin meedioista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Kaikki hölynpölymaakarit helvettiin meedioista."

Eivätkö kaikki meediot ole jo itsessään hölynpölymaakareita?

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Meedioista heitä tuskin saadaan häädettyä.
Mutta medioista voisivat lähteä - mieluiten ensimmäisinä Soros- salaliittoteorioiden levittelijät.

Risto Koivula

Tuo vanhempi salaliitto on vuodelta 2001.

Korhosella oli selvästi ohjeet Maikkarin ruudussa jotakin seksipimuakin esittää.

Mutta siinä oli jotkin oudon "kulmikasta"...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vihjeenä Helenalle mainittakoon, että kun sairauskohtausta muistuttavat asiaan liittymättömät kommentit kasvavat kovin pitkiksi, kyllä niitä voi poistaa. Minusta tämä on kuitenkin kunkin blogistin oma asia.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tässä on vielä se hupaisa ulottuvuus, että tuon kirjoittaja väittää toisen blogin kommenteissa minun estäneen häntä kommentoimasta !
Ja on pistänyt sinne tuon saman litanian noilla saatesanoilla !

Joten ainakin kommentti on nyt sitten halukkaitten luettavissa useassakin paikassa.

Risto Koivula Vastaus kommenttiin #9

Kone sanoi että "pääsy kielletty!". Nyt taas pääsee.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tämä Solinin rinnastus selvittää mainiosti kysymystä kuinka paljon suvaitsevaisen on suvaitsemattomuutta suvaittava.

Toimituksen poiminnat